Seura

Historian havinaa

Seuran perustava kokous pidettiin Eino Nisulan luona marraskuun 10. päivänä 1960. Läsnä kokouksessa olivat seuraavat henkilöt: Eino Nisula, Edvart Nisula, Veikko Hietaniemi, Uuno Lehtisaari, Tauno Liitiä, Pentti Helin, Hannes Koksalo, Heikki Sydänlampi ja Seppo Nisula.

Seuran ensimmäiseen johtokuntaan tuolloin valittiin Eino Nisula, Heikki Sydänlampi, Uuno Lehtisaari, Tauno Liitiä ja Pentti Helin, jotka myös allekirjoittivat Perustamiskirjan.

Seuran puheenjohtajaksi kuluvaksi toimikaudeksi valittiin Eino Nisula.

Seuran liittymismaksuna kokous päätti periä 500 markkaa ja vastaavasti vuosimaksuna (jäsenmaksuna) niin ikään 500 markkaa. 

Seura on merkitty yhdistysrekisteriin 14. päivänä helmikuuta 1961.

Näistä edellä mainituista perustajajäsenistä seuratoiminnassa ei valitettavasti ole mukana enää ketään.


Talkootoimintaa

Yhteistuumin rakennettu metsästysmaja valmistui vuosina 1967 – 68. Majaa on laajennettu sittemmin useaan otteeseen aina olosuhteiden vaatimusten mukaan. Muun muassa lihankäsittelytilat rakennettiin 1984 ja niihin lisäksi kylmiö vuonna 2008 tiukentuneiden säädösten vuoksi. Metsästysmajan peruskorjaus ja laajennus toteutettiin pääosin talkoovoimin 2009 - 2010. Nykyiset tilat luovat mahdollisuuden koko kyläyhteisölle järjestää isompia tapahtumia ja tarjoavat selkeän kokoontumispaikan keskellä Juhtimäen kylää. 

Yhteistoimintaa avittamaan ja jäsenistön ampumataitoa ylläpitämään rakennettiin pienoishirvirata vuonna 1986, aivan metsästysmajan pihapiiriin.

Seuran saaliinkäsittelytiloja sekä piha-alueita on kunnostettu merkittävästi 2000-luvulla. Muun muassa "nylkysuuli" on kunnostettu virallisten säännösten mukaiseen kuntoon ja se täyttää elintarviketilalle asetettavat vaatimukset. Myös piha-alueelle on rakennettu grillikota ja kiinteä puutarhakalusto, kunnostettu rantaa ja vaihdettu uusi laituri.


Seura luvuin

Metsästysmaita seuralla on 5000-6500 ha riippuen metsästettävästä riistasta ja vuosittaisesta vaihtelusta. Metsien tarjoamasta eränkäynnistä nautitaan noin 50 jäsenen voimin. Metsästysmaat ovat pääosin vuokrattuja ja niinpä metsästysvuokrasopimuksia maanomistajien kanssa on lähes 200 kappaletta. Maanomistajia muistetaan hirvipeijaisilla ja kymmenen vuoden välein järjestettävillä juhlilla.


Yhdistyksen säännöt löytyvät Asiakirjat -linkin takaa.

*  *  *  *  *  *  *  *  *  *

60-vuotisen taipaleen kunniaksi juhlat järjestettiin Luhalahden Nuorisoseuran talolla (ent. Sisätön koulu) 27.8.2022. Sielä historiakatsaus suoritettiin seuraavasti:


Oli vuosi yksi - yhdeksän - kuusi - nolla.

Taisi miehillä vähän tylsää olla.


Istuivat Eino Nisulalla pöytään samaan.

Ajattelivat laittaa jahdit parempaan jamaan.


Uho oli kova: "Nyt kaatuu hirvi ja peura!"

Niin perustettiin Juhtimäen Metsästysseura.


Jäsenmäärä huimasti karttui.

Naapurit ja tutut mukaan tarttui.


Nopeasti kylällä laajeni toiminta.

Toiseksi jäi marjojen poiminta.


Syksyisin oli kaikilla punainen myssy.

Selässä törrötti kauhia pyssy.


Ukot kulki pitkin mäkiä ja soita.

Eukot kotona keitti jo perunoita.


Harjoitteluakaan unohdettu ei.

Kesäisin pienoiskivääriammunta ajan vei.


Vuonna tuhat - yhdeksän - sataa - kuuskyt - kuus,

rakennettiin piekkarirata aivan uus.


1967 vuokratontille takajärven rantaan,

kaivettiin keväällä pohjia santaan.


1970 paikalle valmistui Riistaranta-maja.

Se oli uusien metsästysideoiden paja.


Riveissä jo nelisenkymmentä jäsentä hääri.

Talkoissa kaikki innolla hihojaan kääri.


Vuonna -80 tuli liikkuvan pienoishirven rata.

Joko nyt alkaisi täyttyä eukkojenkin pata?


-84 rakennettiin nylkysuuli ja ampumakoppi.

Siinä sitä nuoretkin taas vanhoilta oppi.


-86 manuaalirata vaihtui automaatti-malliin.

Jäljet johtavat Riskusalon talliin.


Isoltanevalta löydettiin hyvä paikka.

Sielä saattoi ampua haulikkoa vaikka.


1993 sinne rakennettiin skeet-rata ja sähköt.

Savikiekoille annettiin tuhannet lähdöt.


Majan tonttikin jossain kohtaa tuli myyntiin.

Emmepä suostuneet kaupungin korkeaan pyyntiin.


Silti tontti omaksi saatiin

ja ilolla sielä toimintaa jatkettiin.


Pakko myöntää, nyt tässä kohtaa on historiassa aukko,

sillä pöytäkirjat nimittäin lie syönyt minkki tai saukko.


Ainakin lisää hirviä kaatui.

Torneja tehtiin kun vanhoja maatui.


Sitten tehtiin kylmiö lihoille,

ettei ne menisi lämmössä piloille.


Niin muuttuu vuosittain aika,

toisaalta muuttuu myös Tapiolan taika.


2000-luvulla on vauhti ollutkin huimaa.

Jopa niin ettei ehdi ukot enää saunaan ja uimaa.


2000-luvulla siirryttiin sähköiseen aikaan.

Kaikki alkoi siirtyä internetin taikaan.


Harmillisesti täytyi käydä haulikkorata poistaan.

Maanomistaja kun oli niiin tarkka soistaan.


Majakin taisi tulla tiensä päähän.

Sisällä meni putket ja miehetkin jäähän.


2010 tuli peruskorjaus ja rakennettiin uutta.

Laajennusosa toi tilaan joustavuutta.


Näihin aikoihin koiratarhat ja liiteri näki päivän valon.

Sinne liiteriin kyllä heittää useammankin halon.


Saunan lauteilla kylpee nyt hoikka ja tukeva,

vaikk' olis vyötärö riistaherkkujen tukema.


Ei kaskessakaan kasva enää nauris.

2016 kaatui historian ensimmäinen kauris.


EU:n myötä tuli säännöt uuret.

Lihatilat pitää olla siistit ja suuret.


Niin 2018 oli taas rakennustalkoot edessä.

Tuli elintarviketilat eikä tarvitse kahlata veressä.


Vuonna -19 tuli pihaan grillikota.

Makkarasaalis kun ei anna ei ota.


Sielä voi käydä kylän joka muija ja jannu.

Taitaapi sieltä löytyä myös nokipannu.


Majaa kun on kesät vuokrattu muille.

Ei sitä kehtaa ohjata huonoille pitkospuille.


Siksi on tuotu maata, hiekkaa ja santaa.

Uusi laiturikin koristaa nyt majan rantaa.


Ampumakilpailuja on ollut joka ikinen vuosi.

Riistanhoitokin tehdään vaikkei aina sääkään suosi.


Tuhansia kiloja kannetaan juureksia, kerppuja, heinää ja viljaa.

Saalistakin saadaan jos malttaa olla hiljaa.


Toisinaan meitä morjestaa karhu, ahma, ilves tai susi.

HAH! Yks' pelokkaampi passissa housuunsa kusi.


Nyt meitä on jo 50 metsästäjää.

Eikä kymmenisen naista yhtään varjoon jää.


Kiitoshan kuuluu kylälle ja maanomistajille,

sekä tietenkin kumppaneille ja jäsenille!


Tällainen on 60-vuotias juhtimäen metsästysseura.

ja muuten nykyään lajistossa on jo Suomenpeura!

© Anssi Hildén 2022